1.7.2019

Suuntana omavaraisuus osa 6


Tämä on omavaraisbloggareiden kuudes yhteiskirjoitus tänä vuonna, kuukausittain kerromme, miten olemme touhuissamme edenneet edellisen kuukauden aikana. Aiempiin kirjoituksiini pääset näistä linkeistä: Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu . Jokaisen kirjoituksen lopusta löyty linkin myös muiden bloggaajien kirjoituksiin.

Kesäkuun viikot juhannusta lukuunottamatta, olen ollut vähän kuin työleskenä, kun mies on tehnyt töissä pidempää päivää ja viikkoa. Kun nuo kylvöt jäi melkoisen myöhään, tuntui, että kaikki mahdollinen on onnistumista vastaan. Milloin on väärä kuun vaihde ja milloin ei vaan muuten ole aikatauluun sopinut.

Näin kun vertaa suunnitelmaa siihen mitä on tullut tehtyä, voisi ajatella, ettei koko suunnitelmaa ole missään kohden edes luettu! Penkit olivat suunnitelmasa suunnilleen etelä-pohjoissuunnassa, neljännes perunaa, neljännes porkkanaa, neljännes sipulia ja yksi neljännes sitten sitä sun tätä kurkusta ja kurpitsasta erilaisiin yrtteihin. Toteutuma näyttää olevan, että penkit on suunnilleen länsi-itäsuunnassa. Perunaa taitaa olla lähes puolet maasta, sipulia muutama rivi ja porkkanaa vähän. Mutta on sinne eksynyt punajuurta, naurista, lanttua, purjoa. Ja mieletön määrä eri kukkien siemeniä. Kirkas idea vuoroviljelyn helposta toteutumisesta ja kaikesta muusta järkiperäisestä on toteuttamisvaiheessa sekin jäänyt jonkun tosi paljon tärkeämmän, eli kiireen jalkoihin. Luin jostan kivan kirjoituksen, joss sanottiin, että jos et pidä retiisistä, älä kylvä sitä. Niinpä niin, en pidä retiisistä, mutta huomasin sitä kylväneeni. Peräti kolmea eri sorttia :)


Äärettömän ylpeä olen kuitenkin siitä, että sitä mukaa kun jotain pistin maahan, myös kirjasin kaiken ylös. Ja tämä kirjanpitoni on edelleen olemassa ja tiedän missä se on.... Vaikka kaikki on nyt istutettu ja kylvetty, ei tämä tähän lopu. Kirjanpitoni sisältää nimittäin muutamia merkintöjä "riski" - nämä tarkoittavat sitä , että siemenet olivat vanhoja, jotain oli jopa vuonna 2012 vanhentuneita (ne hiton retiisitkin). Pitää siis kyylätä lähteekö niistä mikään kasvuun ja törkätä sitten jotain muuta, jos ei lähde. Sunnuntai aamulla näytti siltä, ettei kaikki tosiaankaan ole lähtenyt kasvuun.

Tavattoman pettynyt olen siihen, että mitään tomaatin, paprikan tahi muunkaan taimia en ole saanut haetuksi mistään, eli toivoa ei semmosista sadoista ole olemassa, ellei niitä nyt jostain putkahda silmien eteen. Olen kyllä jo kirjannut syksylle kalenteriin "muista valkosipulit ja porkkanat", eli kuvitelmissa on nyt, että mahdollisimman paljon kylvöjä ensi vuodelle tehdäänkin jo syksyllä. Sen valtavan sadonkorjuun jälkeen. Luultavasti osa ensi kesästäkin tulee menemään maan perkaukseen, rikkoja ilmeistyy kaikelle kattamattomalle alueelle tasaiseen tahtiin..


Mansikat juurtuivat ja lähtivät kasvuun hyvin, jokusia raakileitakin on jo havaittu, muutama on jopa vähän punastunut, mutta luultavasti rastaat käyvät niitä popsimassa suihinsa, koska johonkin ne aina katoavat. Eli ostomansikoilla taidetaan silti mennä ensi talvi kokonaan. Muuten marjasadosta näyttäisi tulevan puutarhan osalta ihan mukava, punaherukkaa on luvassa paljon, samoin karviaisia, mustaherukkaa vähemmän, mutta se on ollut ihan odotettavaa. Nyt on kasteltu puskia tavallisuudesta poiketen, kaivossa ei tosin vettä riittänyt kuin pariksi tunniksi ensimmäisellä kerralla ja se on tavattoman ruosteista. Taivaalta saatiin kuitenkin loppukuulle vähän apuja veden suhteen, mutta vain vähän, 8 milliä oli melkein puolentoista vuorokauden saalis mittarissa. Olen hurahtanut kastelukannuihin, tässä ei nimittäin ole kaikki...




Ehdein jossain kohden kuvitella, että peurat olisivat vain sen yhden kerran eksyneet maalle ja syöneet katteita. Vaan taitavat poiketa joka yö tarkistamassa tilannetta nekin, kuten tässä varhaisen aamun klo 4.41 hätäisessä ikkunan läpi otoksessa.  Lauantain lisäsin katetta joka väliin ja olikin oikein siistin näköistä, vaan jo sunnuntain huomasin taasen osan kadonneen.



Yhtenä aiheena oli myös resepti ja olen silloin tällöin postaillut muutenkin meillä kokeiltuja reseptejä, viimeksi eilen, Suppisuolan ohjeeseen pääset tästä



Muiden yhteisbloggaajien kirjoituksiin pääset näistä linkeistä:

21 kommenttia:

  1. Tämä on ensimmäinen vuosi kun en kylvänyt retiisiä.. en nimittäin pidä siitä, mutta toisaalta kyllä harmittaa ennen kylvänyt sitä kun se on sentään aina onnistunut. Onnittelut kirajanpidosta! Mä tein suunnitelman. Kylvin mitä sattui käteen enkä edes kirjannut sitä ylös.. sangen fiksua :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan nyt mihin mä tuon kirjanpitoni vielä onnistun hukkaamaan. Olisi kyllä ihan huippua, kun jaksaisi sitten vielä kirjata mitä mistäkin tuli ja tuliko mitään. Niistä saisi vuosien saatossa arvokasta tietoa, kait?! Vaikket kylvöksiä kirjannutkaan, niin ahkerana oletkuitenkin ollut, kun kävin vilkuilemassa :)

      Poista
  2. Syyskylvöt ovat kyllä mahtava tapa vähentää kevätkiireitä. Minä varaan aina muutaman istutuslaatikon pelkästään niille. Ihanaa ja satoisaa heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Syyskylvöt ovat varmasti toimiva ratkaisu ja pitää tuokin asia vielä syksyllä muistaa. Nyt ehkä voi vähän syytellä sitäkin, että maa tehtiin vasta keväällä.

      Poista
  3. Minä taas laitoin tänä vuonna ekaa kertaa retiisejä mielessäni herkulliset ja vain aavistuksen kirpsakat juurekset. Tuli niin väkeviä, että syömättä jäi. En tiedä mikä olisi riittävän mieto lajike minulle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Javis, kastele reilusti retiisiä, ihan hulluna! Näin niiden väkevyys ja kitkeryys mietonee ja niistä tulee rapsakoita.

      Poista
    2. Onneksi makuja on niin monia, että niitä retiisejäkin tarvitaan :) Uskon muuten, että tuo marketan neuvo on pätevä, vesi laimentaa maun!

      Poista
  4. Minä laitan joka vuosi retiisiä syyskylvönä. Meillä vaan tuppaa kirpat ne aina syömään. Minäkään en juuri pidä retiisin kitkeryydestä, mutt lämpimänä lisäkkeenä ne ovat herkkua. Voissa paistettuna ja hunajalla makeutettuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan tämän syyskylvön nyt kyllä ihan sydämen asiaksi. Teillä näytti olevan kaikkea ihanaa ja paljon :)

      Poista
  5. Hauska, että muillakin meni suunnitelmat ja todellisuus ristiin. Pitäisi tehdä asioita hitaasti ja harkiten, mutta kyllä minä ainakin huomaan tekeväni pikana ja vasurilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin se hei menee oikeassa elämässä nämä jutut! Mutta katsellaan nyt ihan odottavin mielin molemmat :)

      Poista
  6. Voi että kun itsekin oppisin kirjaamaan ylös kylvöjä! Syötäviä kasvejahan en juurikaan saanut tänä keväänä laiteltua mutta kukkien siemeniä on kyllä levitetty. Kun vaan muistaisi että mihin :D

    Valkohäntiä ei täällä taida olla mutta hirvet ja kauriit kyllä liikkuvat lähistöllä. Pihasta en ole kertaakaan päässyt bongaamaan mutta jälkiä kyllä näkyy n. 10 metrin päässä tontin rajoista. Hauska ajatella että siellä ne yön hämärässä liikkuvat mutta näkemään ei vaan millään pääse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö, riistakameroista ollaan tässä puhuttu monet kerrat, pääsisi kunnolla näkemään mitä kaikkea lopulta liikkuu nurkissa. Kauriit ja hirvet sentään menevät vähän pidemmältä, kymmenistä metreistä taloon silti puhutaan, mutta nuo peuran vintiöt tulevat portista sisään ja oikaisevat nurmikolta naapurin viljapeltoon ja koukkaavat sieltä meidän metsään. Hassuja otuksia!

      Poista
  7. Retiisi on kyllä sellainen mikä pitää olla. Muistan, että maistan joka kesä ja totean, että ei ole minun makuun. Tänä keväänä päätin, että retiiseissä on ollut joku vika aikaisemmin joten laitoin kolmea eri retiisiä jos joku vaikka maistuisi hyvälle. Siemeniä kun tilasin pohdin mihin sitä edes käytetään mutta kun se kuuluu kesään niin piti tilata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivinen asenne tuo ja perinteitä toki pitää kunnioittaa, että kasvatetaan, koska aina niin on ollut :)

      Poista
  8. Retiisit taas kelpaa meidän kolmevuotiaalle.. 😂 En tiedä mikä niissä viehättää, mutta hyvin tuntuvat maistuvan. Suppisuolaa joku sukulaiseni tekee, ihan hyvää muistaakseni oli..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa hänellä on sellainen speciaali makuaisti. Meidän esikoinen naposteli mielellään paljasta valkosipulia, myös puolukka ja sitruunamehu maistuivat hyvältä hänen mielestään :)

      Poista
  9. Meillä on vähän samaa ilmassa, vaikka oli suunnitelmia, niin toteutus on viljelyissä tökkinyt. Oli liian kiire ja sitten on ollutkin liian kuivaa. Kaivon vesi on mennyt kokonaan istutetuille puille ja muille ei ole jäänyt. Kaivo on pieni ja puita oli paljon. Pakko oli priorisoida, se vain tulee harmittamaan sadonkorjuun aikaan.

    Tuon kirjanpidon kun oppisi, siitä olisi hyötyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivuus tuntuu täälläkin olevan taas läsnä, vaikka välillä vettä tuli ihan kiitettävästi. Sadeveden talteenottoon pitäisi kehittää jokin patentti ratkaisu myöskin.

      Poista
  10. Tein kyllä kirjanpidon kylvöksistä jne., mutta se ei ollutkaan aukoton, tänäkään vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin itsekin, että jossain kohden innostuin laittamaan siementä, vaikka edelliset oli kirjaamatta. Siihen varmaan oppisi, jos opettelisi muutenkin kirjaamaan asioita enemmän ylös.

      Poista

Kiitos palautteestasi!