Kuukauden
ensimmäinen maanantai ja #suuntanaomavaraisuus postausten aika. Aiheena piti
olla ”kaksi vuotta nykyistä normaalia”, mutta maailman nykytilanteen vuoksi
aiheeksi vaihtui viimetingassa lennosta ”miten lisätä omavaraisuutta?” ja
kuukauden kuulumiset. Luotseina toimivat monivuotiseen tapaan Tsajut ja
Korkealan Isäntä, kirjoituksen lopusta löydät linkit muiden omavaraistelijoiden
postauksiin, antoisia lukuelämyksiä 😊
Kohta kuluneet kaksi vuotta ovat muuttaneet maailmaa ja omaa elämää suuresti. Viimeiset vajaat kaksi viikkoa ovat muuttaneet maailmaa ja omaa suhtautumista entistä enemmän, tai pikemminkin vahvistanut vanhoja ajatuksia.
Minulla on hyvin vahva tunne siitä, että tämän hetken tilanne ja kuinka
pitkälle se jatkuukaan, tulee vaikuttamaan vuosikausia eteenpäin. Vaikka
tilanne ratkeaisinkin rauhaan, tapahtumien seuraukset tulevat tuntumaan
pitkään, eikä kaikkien näiden parinkaan yhä jatkuvien korona vuosien jälkeen tule
mikään olemaan ennallaan. Jo ensi talvena saattaa kauppojen valikoima olla
hyvinkin rajattua ja monista artikkeleista todellinen pula.
Viimeistään nyt kannattaa miettiä, miten lisätä ainakin ruoka omavaraisuutta tai
jopa aloittaa ihan nollista.
Unohda kasvatuksessa ajatus neliöistä ja keskity kuutioihin!
Kerroksia, päällekkäisyyksiä, kypsymisen ajastusta.
Maata ei tarvitse olla hehtaaritolkulla, pienellä tontilla/rivitalopihalla
voi kasvattaa kerroksittain. Omenapuun alle mahtuu marjapuska, jonka alle voi
istuttaa mansikoita, nämä kaikki kypsyvät eri aikaan, kaikista ehtii saada
satoa tuhoamatta ja tallomatta viimeistä kypsyjää.
Betonipaljut, ämpärit, ruukut ja amppelit ovat oivia kasvatuspaikkoja, amppeleita voi ripustaa myös puiden oksille. Betonipaljussa on riittävä multatila perunoille, kurkuille, kurpitsoille ja tomaateille, jos pohjaan iskee muutaman reijän ei ole vaaraa liikakastelustakaan. Ja perunahan ei vettä tarvitse kuin keitettäessä 😊.
Kasvihuone ei ole välttämätön esim. tomaatille, avomaanlajikkeita löytyy
siitäkin. Lämpimät seinustat soveltuvat hyvin niin tomaatille, kuin
viinirypäleille.
Nyt ehtii vielä hyvin miettiä ja valmistautua siihen mitä kesällä/syksyllä
haluaa itsekasvattamaan nauttia. Tee naapurin kanssa yhteinen suunnitelma,
vaihtakaa siemeniä/taimia/satoa keskenänne.
Mieti omat tarpeesi ja toimi niiden mukaan
Jos et syö sipulia, ei sitä kannata kasvattaa.
Luonnonyrtit puskevat pintaan jo aikaisin keväällä, niitä kannattaa
hyödyntää ja jättää kaupan aneemiset salaatit kauppaan. Ja syksyllä kannattaa
suunnata metsään: sienet ja marjat odottavat kerääjiä. Muista, että poimit vain
varmasti tunnistettuja kasveja, marjoja ja sieniä. Käy yrttikurssi, marjakurssi
ja sienikurssi – tai edes jokin niistä, toimi kaverin kanssa kimpassa, mitä
kukakin opettelee milläkin kurssilla ja opetatte toisianne!
Ole realisti, mieti valmiiksi, miten ja mihin säilöt talven varalle.
Kuivaus, sokeri, suola, etikka, hapatus!
Omat kuukauden kuulumiset:
Vielä tammikuussa kirjoitin, miten tänä vuonna laitetaan vain välttämätöntä kasvamaan ja kesannoidaan osa maasta ja keskitytään maanparannukseen. Niin laitetaan ja keskitytään, mutta viimeaikojen tapahtumien vuoksi maahan laitetaan sitä välttämätöntä vähän enemmän, mitä aluksi kaavailin. Maanparannusta on silti pakko tehdä, tammikuussa kaavailtu ”Hiekkaa, turvetta, heinää, olkea ja kaikkea reilusti, humusta on saatava tuohon saveen” – alkaa ajatuksissa kääntyä myös siihen, että käännän takkini nurin, vedän ostohousut jalkaan ja haen pussimultaa, jota parantelen vielä kompostilla ja bokashilla ja sekoitan savimaahan. Olen nimittäin aina ollut mullan ostamista vastaan, mutta nyt aika ei vaan riitä odotella, että luonto avustettuna hoitaa omaantahtiinsa hommat. Puiden kaadon jäljiltä olen metsästä kerännyt latvuksia ja oksia, ne päätyvät mullan alle lahoamaan, tehdään kunnon lasagne-penkki.
Maahan päätyy kasvamaan ainakin perunaa, porkkanaa, sipulia ja punajuurta. Avomaankurkkua
tulee johonkin sekä tomaattia ja paprikaa myös. Kyllä olen päättänyt lopettaa
valitukseni siitä, ettei ole kasvihuonetta ja sovellan, sovellan niin
vietävästi – laitan ne vaikka sänkyyni kasvamaan, jos ei muualta nurkista lämmintä
paikkaa löydy. Mietin jo leikkimökista repiä laudoitusta yhdeltä seinältä pois ja laittaa siihen lasia tai kasvihuonemuovi.
Helmikuu kului nopeasti, lumimäärä vaan on haitannut vähän kaikkea
tekemistä ja jos taivaalta ei ole satanut uutta, niin sitten on ollut kova
pakkanen tai mieletön viima ja vaihtoehtoisesti välillä on satanut vettä, perin
kummallista talvea on pidellyt, vaan nytpä onkin taittunut jo kevään puolelle,
päivisin varjossa on ollut jo jopa +4, vaikka yöllä muutama pakkasaste, niin
sulattelee lunta silti ja pakkanenkin sopivissa määrin kuivaa päivän sulatuksia
pois. Ja vaikkei nuo lämpöasteet varjossa niin suuria olekaan, mutta auringossa
onkin sitten ihan toista, lämpökompostorikin ilmoitti viikko sitten olevansa
hengissä ja näyttää huimia +25 lukemia. Jippii! Talvilomaa vietettiin viimeisellä viikolla ja hommat ei juurikaan edennyt, juuri silloin osui kaikki mahdolliset sään vaihtelut tännepäin, mutta toisaalta, emme ole lomaa viettäneet vuosiin, niin ihan hyvää teki olla myös oikealla lomalla, vaikkakin tekemättömät työt painoi mieltä.
Puuhommat on edenneet tasaisesti kelien mukaan, lähes puolet kaadetuista
puista on jo saatu ”puutinkille” pätkittynä 90 cm pätkiksi odottamaan halkaisua,
osa odottaa vielä metsässä niitä parempia aikoja. Halkaisun makuun päästiin
eilen, on vähän sellainen pelko molemmilla persiissä, että kaikki pitäisi saada
valmiiksi, kun ei tiedä mitä tapahtuu. Koronakin vaanii osaltamme yhä jossain,
tällä hetkellä hyvinkin lähellä on hyväkuntoista väkeä kaatunut voimattomana petiin
eli on vaan ajan kysymys koska omat hommat on taas jumissa.
Alla linkit, joista pääset muiden kirjoituksiin:
Kasvuvyöhyke 1
Kasvuvyöhyke 2
Oma tupa, tontti ja lupa Sarin puutarhat Pilkkeitä Pilpalasta
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut Villa Varmo Harmaa torppa
Majalevon pientila Caramellia Sanni ja farmi
Kasvuvyöhyke 4