Huomaan viihtyväni tuntikausia maan kimpussa. Unohtuu arkiset asiat ja lopulta on fyysisesti niin väsynyt, ettei henkinen puoli ehdi käydä päälle, kun taju lähtee. Tätä olen tavoitellutkin. Toisaalta sitten välillä on myös fyysisesti niin väsynyt, että väli päiviä on tullut pidettyä. Se, että mies on tehnyt palkkatöissä pitkää päivää ja viikkoa, tuntuu myös minun tekemisissäni. Sitä yrittää saada yksin aikaiseksi lähes saman määrän näkyvää kotona ja sitten kuitenkin homma keskeytyy, kun pitää lähteä häntä hakemaan.
Kuvat ovat reilun viikon takaa, sen jälkeen on luonnollisesti tapahtunut vähän lisää. Katetta olen sentään vähän saanut, mies on trimmeröinyt isolla koneella pidempiä heinikoita alas. Aitaa ei ole vielä edes aloitettu, pitäisi tehdä kunnon suunnitelma, miten aidaltaulta alueesta saa pidettyä ruohon matalana, nyt sinne pääsee vielä väliköitä ajelemaan, kun aita esteitä ei ole.
Ja aidasta puheenollen. Ajattelimme aidalla suojata kasveja supikoirilta, mutta ensimmäiset tuhot on jo koettu peurojen toimesta. Laiskoja ne on luontoelikotkin nykyään. Olivat sitten joku yö käyneet syömässä ruhokatetta melko paljon pois, ensin ihmettelin, että miten täällä nyt oikein on tuuli pyörittänyt, kunnes tajusin jäljet.
#omavaraisuus #kasvimaa
#omavaraisuus #kasvimaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos palautteestasi!