Puolukka on pysty, 5–30 cm
korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia.
Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja
väriltään päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii
kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai
punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Marja on
pallomainen, väriltään punainen, mehukas ja hapahko.
Puolukka tuottaa luonnonmarjoista suurimman sadon. Puolukka marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvukset eivät varjosta kasvustoa. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla.
Puolukan lehdet kerätään syksyllä tai keväällä ja esikuivataan huoneenlämmössä. Lehtiä ja marjoja voi kuivata teen kaltaiseksi juoma-ainekseksi. Puolukan lehdissä on arbutiinia, ja niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön.
Puolukka tuottaa luonnonmarjoista suurimman sadon. Puolukka marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvukset eivät varjosta kasvustoa. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla.
Puolukan lehdet kerätään syksyllä tai keväällä ja esikuivataan huoneenlämmössä. Lehtiä ja marjoja voi kuivata teen kaltaiseksi juoma-ainekseksi. Puolukan lehdissä on arbutiinia, ja niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos palautteestasi!