7.6.2021

Kesäkuu 2021

Näin kesäkuun yhteispostauksessa meistä kukin kertoo taustoja, mistä innostus omavaraisuuteen pyrkimisestä on saanut alkunsa, miten olemme päätyneet nykyisille sijoillemme ja mitkä ovat tulevaisuuden haaveet. Yhteispostaus sarjaa luotsaavat tuttuun tapaan Korkealan isäntä ja tsajut. #Suuntanaomavaraisuus lisätietoja sarjasta löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Linkit muiden postauksiin löydät kirjoituksen lopusta 


Tilaisuus teki varkaan ja haaveet paremmasta kantaa ;)

Sillä niinhän siinä kävi, näillä sijoilla olemme asuneet kymmenisen vuotta, omistuksessamme tila on ollut pari vuotta pidempään. Tuon parin vuoden ajan asuttiin muualla vuokralla,  tehtiin täällä remonttia, tutustuttiin naapureihin, ja mietittiin oliko päätös korpeen muuttamisesta oikea. Joku naapureista kyseli, että mitä me näin isolla tilalla aiotaan tehdä, alkaa viljelijöiksi ja karjanhoitajiksiko? Vastasin vitsillä, että juu, tarkoitus olisi ettei kaupasta haeta muuta, kuin suola, kun päästää asettumaan aloillemme. 

Osa asioistahan sujui muitta mutkitta, eikä osannut edes ajatella kyseessä olevan jonkinlainen omavaraisuus. Kun on omaa metsää vieressä ja talossa puulämmitys, on luonnollista metsän harvennus ja polttopuiden teko omiin tarpeisiin. Vuosien saatossa niitä puita on tehty myös pojan perheelle tarpeen vaatiessa. Ja kun puutarhassa kasvoi valmiina neljä omenapuuta, monen monia punaherukka-, mustaherukka- ja karviaispuskia - olisi ollut synti jättää niiden sato hyödyntämättä.  Oli tilaisuus ja mahdollisuus ja löytyi pikkuhiljaa halua ja kiinnostusta. Kasvimaata oli remonttivuosina ehkä 2*2 metriä, että muutaman perunan sai ja ruohosipulia. Oli myös vanhoista talon ikkunoista tehty matala, kallellaan oleva pieni kasvihuone, johon innolla ostin tomaatin ja paprikan taimia ja satoakin saatiin. Tuntui hyvältä.


Pikkuhiljaa alkoi kiinnostus kasvaa ja ymmärryskin, löytyi ryhmiä, joissa oli samanhenkistä porukkaa, se loi lisää innostusta. Muuton myötä tuli tutkittua ympäristöä lähemmin ja tutustuttua luonnonyrtteihin, kouluttauduttua luonnonyrttineuvojaksi, läheltä löytyi mustikka ja puolukkametsät ja kivat vadelmapaikat. Sitten valaistuimme sienistä, ihan vaan kanttarellit ja suppilovahverot löysivät tiensä ruokapöytään. Kasvimaa laajeni muutamaan kertaan, marjapuskia jaettiin ja siirreltiin parempiin paikkoihin. Tuntui ja tuntuu hyvältä, ettei kaikkea tarvitsee ostaa, vaikka paljon pitääkin vielä ostaa.


Vuodet ovat osittautuneet erilaisiksi ja kaikki on jatkuvaa oppimista. Viime vuonna isonnettiin kasvimaata vielä kerran, kylvötkin onnistui ajallaan ja satoa oli tulossa huimasti, sitten tuli niitä muistutuksia, oma terveys alkoi kesäkuussa präkätä - kasvimaan hoito jäi toissijaiseksi, mutta hyvältä näytti sen puoleen edelleen. Sadonkorjuun aikaan kuoli läheinen, osa sadosta jäi lopulta maahan, aika ja voimavarat ei vaan yksinkertaisesti riittäneet. Marraskuussa olin leikkauksessa, yleiskunto rapisi entuudestaan. Koko talvi on ollut pelkkää lentoa kuolinpesän asioiden ja tyhjennyksen kanssa ja kun tuli aika tehdä polttopuita, huomasi, ettei voimat ole entisellään. Ensi talven puut on kuitenkin tehty ja vielä kerta kiellon päälle, lauantaina haljeltiin viimeiset, sellaisia, jotka kuukausi sitten pelkästään kaadettiin kuivumaan. On raivattu tavaroille tilaa, haettu kuorimia, lisäksi läheisen ero, hänen tavaroitaan on haettu muutama kuorma meille välivarastoon (isommasta pienempään muuto ensihätään). Eilen istutin perunat, vaikka väsytti, mutta, mutta enemmän harmittaisi koko kesän ja syksyn ja talven, jos ei edes perunoita olisi. 


Haaveissa siintää hyvin hoidettu ja hyvin tuottava kasvimaa ja kasvihuone, joista satoa riittää omiksi tarpeiksi ja ehkä vähän myyntiinkin. Laajempi osaaminen säilömisen suhteen (esim. hapatus kuulostaa hyvältä mutta on toistaiseksi täyttä hepreaa). Metsästyskortti. Omat kanat ja vuohi. Nuo ovat sellaisia toteutettavissa olevia haaveita, mutta sitten on niitä toisaalta korkealentoisia, kuten oma sähköntuotanto, joko tuulen tai auringon avulla, edes osittain. Ja koska kaikessa vaivaa ajanpuute, olisi mahdottoman kiva saada touhu siinä määrin kannattavaksi, että palkkatöistä voisi edes osittain jäädä pois ja hyödyntää aikaa enemmän haaveiden toteutukseen.

Mitä tähän vielä' sanoisi, no, että kaupasta haetaan edelleen paljon muutakin kuin suolaa !!


 Muuttolintu havainnot, kevät 2021

(26.2. Joutsenet
15.3. Mustarastaat
22.3. Hanhet
24.3. Leivoset (Kiurut)
24.3. Töyhtöhyypät
29.3. Kurjet
30.3. Kyntäjä (en muista oikeaa nimeä)
13.4. Västäräkki
5.5. Kirjosieppo
11.5. Haarapääsky)
31.5. Tervapääsky

Varmasti moni muuttolintu on jäänyt huomiotta, mutta nyt ei enää kirjata mitään, tervapääskyistä alkaa kesä :)


Linkit muiden postauksiin:

Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2021/

Apilan kukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-6-mokki/

Kakskulma https://kakskulma.com/omavarainen-puutarhassa/

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/06/lopulta-juurruin-minakin.html

Vyöhyke 2

Urban farming kotitarveviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/06/omavaraistelupuutarhailuni-historia.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/06/kesakuu-2021.htm

Keltainen kahvipannu https://keltainenkahvipannu.blogspot.com/2021/06/ruokaa-omasta-maasta.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/06/sukuvika.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/06/helppo-hyotytarha-omavaraisuus.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-6/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/06/omavaraisuutta-vuodelle-2021-kesakuu.html

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/06/07/mika-ajaa-kohti-omavaraisuutta/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=774

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/06/taustoja.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21274

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/06/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meidan-ajan-lapileikkaus/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=682

Vyöhyke 6

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/06/07/kesakuu-21-omavaraisteluni-tausta/


16 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä tärkeä havainto, että vuodet voivat olla erilaisia ja tehdä voi sen mukaa, mitä milloinkin jaksaa ja huvittaa. Toivotaan teille vähän tasaisempia tulevia aikoja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! Niinhän se menee, aina ei voi itse sanella, eikä päättää.

      Poista
  2. Nyt on kyllä astetta fiinimmät kärryt maan aarteilla! Ihanaa alkanutta kesää sinne :)

    VastaaPoista
  3. Tutun kuuloista tuo, että ei aina vaan ehdi ja jaksa ja pysty. Samaistun myös haaveeseen siitä, että olisi enemmän aikaa haaveiden toteuttamiseen. Onneksi pikkuhiljaa ehtii kokeilla kaikenlaista, ehkä joskus pääsette siihen sähköntuotantoonkin ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, mutta haaveet on juuri niitä joista tavallaan saa myös voimaa jaksamiseen, toisinaan ainakin!

      Poista
  4. Terkkuja vaan täältä Leppämäestä, jossa perunat ovat edelleen istuttamatta! Mutta tänään menee osa multiin. Juurikin siitä syystä josta kerroit. Harmittaisi, jos ei tulisi yhtään pottua omasta maasta syksyllä.

    Minulle lääkäri sanoi silloin, kun olin kroppani ajanut työssäni loppuun ja aivan työuupunut, että vaikka kotihommista saakin henkistä voimaa, niillä voi myös itsensä uuvuttaa. Kiva harrastuskin voi muuttua rasitteeksi, jos sitä ei ajoissa huomaa. Tämän olen yrittänyt muistaa, vaikka onkin välillä vaikeata, kun oman pään sisäiset suunnitelmat eivät toteudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan totta, uuvuttaa voi niilläkin, mutta jotenkin näen kotihommat edelleen voimaannuttavina, vaikka se peruna - se lämmittää talvellakin, kun sen hakee kellarista, eikä kaupasta :) On sellaista pidemmän ajan palkintoa jaksamisesta se, minkä kotona tekee.

      Poista
  5. Ihana kuvitus.
    Itseltään ei voi vaatia kohtuuttomia. On tilanteita, joissa voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä.
    "Hiljaa hyvä tulee", kannusti isäpuoleni meitä, kun olimme luopua puutarha-haaveestamme kivisellä tontillamme. Hän oli oikeassa.
    Mikään ei voita omien pottujen makua.
    Hyvää kesäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinhän se on, voi vaatia, mutta jos ei kykene, niin ei kykene. Jonkinlainen raja on tullut vastaan, mutta eiköhän tästä taas nousta - pikkuhiljaa ja varoen, mutta noustaan kuitenkin.

      Poista
  6. Kaikki ajallaan, niinhän sitä sanotaan - itse olen myös joskus vähän sellainen liiaksi asioita ja tekemistä itselleni ahmiva ja sitten iskee väsymys, kun aika loppuukin kesken. Mutta onneksi kaikkea ei ole pakko saada kerralla vaan voi jakaa isompia projekteja pidemmällekin ajalle. Meilläkin olisi tuo sähköomavaraisuus haaveissa, mutta vielä ei ole niin ison mittakaavan projekti - sitä sähköä kun pitäisi olla kuitenkin pakastinten ja mm kompuran pyörittämiseen, niin mikään pikkuruinen aurinkopaneeli talon katolla ei oikein riitä. Mutta ehkäpä vielä joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heini! Haaveillaan aurinkopaanelita :) Tosiaan, se on vähän hassua, että tuota aurinkoa vähiten tarjolla silloin, kun sähkönkulutus on kovimmillaan, pitäisi olla sitten niitä akkuja miljoonittain (en tiedä montako) joita näin kesäaikaan varaisi.

      Poista
  7. On hyvä huomata mitä jaksaa ja mitä ei, oman kropan kuunteleminen on tärkeää, mikään muu ei saa mennä sen yli <3 Suloista ja kaunista suvea sinulle <3

    VastaaPoista
  8. Meillä venyy kylvöt juhannukseen ja sen jälkeen ei enää haaveilla. Ei se aina mene niin kuin on olettanut.

    VastaaPoista

Kiitos palautteestasi!