Yle omavaraiset

#yleomavaraiset

Kyseessä on omavaraisuus bloggaajien yhteispostaus, joka perustuu etukäteen näkemäämme kolmiosaiseen ylen sarjaan Omavaraiset. Kerromme nyt näissä kirjoituksissa oman mielipiteemme sarjasta ja sen henkilöistä. 

Sarjan ensimmäinen osa julkaistaan maanantaina 6.4.2020 Yle Areenassa ja maanantaina 13.4.2020 TV2.

Ohjelma esittelee kolme erilaista ruokakuntaa, joilla kaikilla on omansa näköistä toteuttamista "omavaraisuuden" suhteen  On valitettavaa, että annetaan yleisesti sellainen kuva omavaraisuudesta, mitä tämä ohjelmasarja väkisinkin mieleen jättää. Omavaraisuus nimelle kävi omassa arvomaailmassa kuten osakekursseille taannoin. 

Joten....

Ruokakunta 1. Erja  + perhe

Jo ensimmäisessä jaksossa selviää, että perheen äiti on melko hukassa elämältään. Sekalaisia haaveita on paljon, muttei kunnollista suunnitelmaa toteutukseen, eikä osaamista järkevään toimintaan. Eläimiä on hankittu tolkuttomasti, vaikkei niille ole kuin ostoruokaa ja tämäkin jonkun vaateprojektin vuoksi, josta siitäkään ei lopulta tullut valmista. Mikään ei etene mihinkään suuntaan, eikä minkäänlaista hallintaa asioille ole. Eläimet on tiellä, eikä niiden hoitoonkaan oikein paneuduta, tiedetään kyllä, että vastasyntynyttä karitsaa pitäisi käydä usein katsomassa, mutta ei käydä. Ehkä joskus isompana tuo lapsonen jolle karitsan kuolema selitellään tajuaa, että on melkoista sattuman kauppaa, että hän on elossa, äiti sentään muisti häntä käydä riittävän usein vauvana hoitamassa. "Omavaraisuus" tässä perheessä näyttää äidin haaveelta, muu perhe ja haalitut eläimet ovat vain tiellä, kaikille huudetaan alituiseen, kaikki ovat tiellä, niin eläimet kuin lapset, mieskään ei osaa tehdä mitään, vaan on tiellä hänkin ja käy ilmeisesti töissä rahoittaakseen emännän haaveita. Kun talossa sitten alkaa tapahtua, on tekemässä talkoolaiset.  Silloin emäntä makaa pää miehen sylissä.  Emäntä muistaa mainita olevansa koulutettu ihminen, mutta kuten usein tapaa olla, tässä nähdään, ettei koulutuksella ja käytännön osaamisella ole mitään tekemistä keskenään.

Kuva: Yle/pressikuvat

Ruokakunta 2. Rainer

Rainerista oli väkisin pohjatietoa ja oletusta olemassa ja ohjelma vakuutti hänenkin kohdallaan, ettei meillä ole hänen kanssaan samoja pyrkimyksiä, vaan pysymme jatkossakin puutarhureina. Rainer pyrkii ohjelmassa eroon kapitalismista (vesiverkot, sähköverkot ja tieverkot) mutta tekee sen juuri niin pitkälle, kuin hänelle sopii. Kapitalistien rakentama tieverkko kelpaa, kun käydään kapitalistien ylläpitämässä kirjastossa hakemassa tietoa. Sähköt katkaistaan verkosta, mutta sähköä tarvitaan silti, joten hankitaan kapistalistin aurinkokenno. 

Silmille pistävää tässäkin huushollissa oli siivottomuus, joka jatkui pihamaalle asti. Kierrätyksestä ei ole tietoakaan, muovit ja romut lojuu sikinsokin pihalla, kusiämpäri tyhjennetään rappusilta, työkoneista öljyt valuu surutta maahan. Outoa myös se, että ojaa voi kaivaa koneella, mutta puut pitää pienistää käsin, mutta kuten todettua toteutus kuten itselle sopii. Koiran kohtalo suretti ja Rainerin sen myötä, hänessä kuitenkin asuu pieni ihminen sisällä. 

Kuva: Yle/pressikuvat

Yhteisenä piirteenä näistä kahdesta ruokakunnasta voi todeta, että asiat on miten sattuu, eikä mitään melua kummempaa saada oikein valmiiksi, puheissa toistuu paljon se miten vika on jatkuvasti muissa, olipa se sitten yhteiskunta tai perhe - ja lopulta päähenkilö lyö pöytään ässän, johon voi aina vedota, eli "minullapa on  diagnoosi". Kun minulla on se diabetes. Kun minulla on se masennus. 

Ruokakunta 3. Milka ja Jussi

Kuva: Yle/pressikuvat

Täältä löytyi tuttuja elementtejä, pariskunta tuntui menevän rakkaus ja onnellisuus edellä, elettiin vaatimattomasti ja ruokakin vaikutti itse tuotetulta, vaikkei varsinaisia kylvö ja muita puuhia valitettavasti näytettykkään. Tarvittava raha mitä ilmeisemmin hankitaan musiikilla, koska soittimet kulkivat aina matkassa mukana. Toiminta oli pitkäjänteistä, oma osaamisaslue oli selkeästi löydetty ja sitä pystytiin noudattamaan pitäen kiinni omasta arvomaalilmasta. Pariskunta asui saaressa vuokramökissä, jossa sitten vuokraisännän-emännän toiminta oli heidän arvojensa vastaista ja he lähtivät uuden asunnon etsintään, joka löytyikin, ainakin tilapäisenä. Tämäkin toiminta nosti heidän touhunsa silmissämme korkealle. Mikä sotii omia arvoja vastaan, sitä ei hyväksytä. Heille, jos kenelle toivoisi löytyvän oman paikan, jossa toteuttaa itseään ja haaveitaan. 

_____

#yleomavaraiset

Loppusanat:

Kun ihminen hakeutuu dokumenttiohjelmaan esittelemään omaa elämäntapaansa, elinympäristöään, läheisiään ja itseään, niin samalla hän on tehnyt valinnan ja hankkiutunut asemaan, jossa hän ja hänen ratkaisunsa ovat kaikkien arvosteltavissa. Tämä oli meidän näkemyksemme ja muut voivat tehdä omansa. 

Muiden kirjoitukset löydät näiden linkkien takaa
Rakkautta ja maanantimia
Sorakukka
Iso-Orvokkiniitty
Pienenpieni farmi

Puutarhahetki
Korkeala
Tsajut