On jälleen kuukausi vierähtänyt yhteispostauksesta ja on aika kerääntyä blogien äärelle, tänään kertoillaan kasvihuoneista, joko olemassaolevista tai haaveista ja inventoidaan siemenlaatikot.
Omavaraisbloggareiden yhteispostaus on siis jo perinteeksi muodostunut sarja, jossa kirjoitetaan sovitusta aiheesta kerran kuukaudessa ja samalla kertoillaan omia kuulumisia ja etenemisiä. Sarjaa luotsaavat tuttuun tapaan Tsajut ja Korkeala.
Kasvihuone on edelleen pelkkä haave, joitain elementtejä on jo vuosia sitten isäntä värkännyt valmiiksi asti, kumpikaan meistä ei oikein muista, millainen visio tulevasta kasvihuoneesta tuolloin oli. Sitä ehtinee pohtia sitten joskus ja pitää vaan huomioida, että olemassaolevat elemetit on suunnitelmaan mahdutettava :) Tarkoitus on kuitenkin hyödyntää olemassa olevaa materiaalia mahdollisimman pitkälle. Naapurin navetan purun yhteydessä saatiin vanhat tiilet, joista on tarkoitus kyhätä lattia, oman talon vanhat ikkunat oli edellinen omistaja säilönyt navetan vintille, kaikenlaista puutavaraa löytyy myös omista nurkista. Puuttuu vaan se toteutus.
Kasvihuoneen puute on aika rajaava tekijä omavaraisen ruokatalouden suhteen, olen havainnoinut. Vaikka asumme II-kasvuvyöhykkeellä, ei ilmasto, sää ja maaperä ole kaikkialla samanlaista. Meillä sattuu olemaan melko kylmä alue, savinen maa ja ainainen tuuli, mikä tarkoittaa sitä, että muokkaukseen ja kylvöön päästä melko myöhään, tomaateille ei löydy sopivaa suojaisaa paikkaa mistään, että niistä voisi "avomaalta" kuvitella saavansa minkäänlaista satoa. Ja lopulta pakkanen, vai hallako se on, iskee monasti jo kovin aikaisin, viimevuonna ensimmäisen kerran jo heinäkuussa.
Jotain hätäratkaisuja olen suunnitellut, vaan nekin on aina jäänyt toteutumatta, siis sellaisesta nopeasti kyhättävästä seinänvierus lämpiöstä tomaateille, jossa olisivat tuulelta suojassa ja vähän lämpimämmässä.
Mutta hei, mistä sitä tietää, mitä äitienpäivä tuo tullessaan?
Tällä erää vaikuttaa kuitenkin vielä siltä, että viime vuoden tapahtumat vaikuttavat vielä ainakin tämän vuoden (lähimmäisen poismeno, kuolinpesän asioiden ja kiinteistön hoito). Kaikkihan on ajateltuna selvää, paperillakin näyttää hyvältä, mutta kaiken toteutus on ihan totista työtä. Henkinen prosessi vielä pahempaa. Purjot ja jotain muuta on sentään esikasvatuksessa, olen tarkoituksella jättänyt ne myöhään, koska oikeaan maahan niitä ei kuitenkaan voi ennen kesäkuuta laittaa, mutta saavatpa jonkinmoisen etulähdön kuitenkin
Tuhannesti on kuitenkin vielä kaikenlaisia siemeniä odottamassa maahan laittoa, osa viime vuodelta, osa vieläkin kauempaa ja koska alkuvuodesta jossain jo luki, että siemenet viedään käsistä, ostin hätäpäissäni lisää, heti kun kaupassa niitä näin. Vaan eipä nuo mitään taida loppua, vielä viime viikolla tuli Livonsaaresta joitain osaksi itselleni oudompia lajikkeita, kuten jauhomaissi, viljahirssi ja pesusienikurkku (luffa), jota monella näyttää olleen aiemmin kasvatuksessa ja joita olen päässyt vain muiden kuvista ihailemaan
Perunat on lähteneet kellarissa itämään, vaikkei se tarkoitus olekaan, mutta sen verran lämpöä siellä on. Ihan syötäviä ovat vielä, mutta omilla siemenperunoilla pärjätään, niitä on nyt jäänyt, on tämä talvi ollut sellainen, etten ole juuri jaksanut ruokia laitella kuten ennen, joten melko paljon on menty valmisruuilla. Vasta nyt on palattu ruuan suhteen normaaliin itsetehtyyn kotiruokaan.
Syksyllä rutoksi luulemani värimuunnos ei tainnut olla sittenkään mitään ruttoa, koska kellarissa ei ole syntynyt mitään vaurioita, kaikki perunat on kiinteitä ja kauniita edelleen, mitä nyt sitten sitä itua vähän pukkaakin. Hyvä niin, pitää olla kiitollinen!
..~oOo~....~oOo~....~oOo~..
Muut hommat on edenneet pikkuhiljaa:
Polttopuita on nyt niin, että pärjätään ensi talvi. Lisää on silti tehtävä, metsässä on pystyyn kuolleita jonkun verran ja ne on saatava pois, ettei ilmaannu mitään tuholaisia. Mieli on kuitenkin puiden suhteen huojennut, kun tietää, että talvi pärjätään.
Kasvuvyöhyke 1
Jovela Apilan kukka Sateenkaaria ja serpenttiiniä Multavarpaan maailma Toivola puutarha
Kasvuvyöhyke 2
Urban farming kotitarveviljely Oma tupa ja tontti Keittiössä, kotona ja puutarhassa
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut Luomulaakso Harmaa torppa Mummon kirja Majalevon pientila Caramellia
Metsäläisten elämää Torpan tyttö Mikä Itä Rakkautta ja maanantimia
Tuo on kyllä upeaa, että on ollut mahdollisuus kerätä ja hyödyntää kierrätystavaraa kasvarisuunnitelmien muhiessa ja kyllähän se sitten muotonsa ja mallinsa löytää kun sen aika on :)
VastaaPoistaHyviä kevätkylvöjä sinne! Laitahan luffa multiin, että pääset satoon saakka. Sillä on niin pitkä kasvuaika siemenestä satoon, että varmaan kannattaa laittaa sellaiseen ruukkuun, jonka saat sitten sisälle kesän mentyä, niin ehtii se kurkku pesusienivaiheeseen saakka :)
Onneksi on tuota tilaa, tosin tuppaa kertymään nurkkiin kaikkea ylimääräistäkin sen myötä, sellaista, mitä ei varmasti koskaan tarvita. Kiitos vihjeestä, eilen tyrkkäsin multaan ja lämpöiseen!
PoistaHitaasti, hitaasti kevät etenee. Vuokot sentään kukkivat minullakin. Sinivuokkoja on omasta takaa vaikka kuinka paljon, mutta valkovuokkoja olen ostellut, koska mielestäni ne kuuluvat kevääseen. Teillä on kaunis koivikko, lehtien puhkeamisen aikaan koivu on hieno.
VastaaPoistaJaksamista. Maija
Kiitos Maija! Hitaasti tosiaan etenee, jo taas eilen oli vähän lämpöisempi, mutta tänään ja tästä eteenpäin luvassa sadetta, vettä ja räntää, ei paljoa hymyilytä kyllä tämä. Koivikon pikkuhiljaa vihertymistä seuraan itsekin joka kevät yhtä haltioituneena - kesällä auringon paistaessa se tarjoaa heleeää varjoa. Nautin!
PoistaMullakin tuntuu hommat lähinnä roikkuvan, välistä tuntuu että intoa on muttei tarmoa. Elämä on muuttunut ja muuttuu koko ajan, muutto ja töihin paluu ka sen sellaista. Kaikenlaiset muutokset vie virtaa, saati sitten suru ja sen keskellä asioitten järjestely. Tsemppiä sinne ja aurinkoisia päiviä!
VastaaPoistaKiitos Sofia! Muutokset tosiaan vie voimia, sellainen tasainen perusarki olisi parasta, mutta sitä on niin harvoin tarjolla....
PoistaHyvä tuuri, että satuitte saamaan purkutiiliä naapurista. Kierrätysosia keräilemällä saatte varmasti aikaan ihanan kasvihuoneen, kun sen aika koittaa. Meilläkin on jo muutamia osia varastoituna haaveiden varalle.
VastaaPoistaAurinkoisia kevätpäiviä sinne!
Sanos muuta, vaikka meillä naapurit on harvassa ja "kaukana", naapuriapu pelaa kuitenkin täällä syrjässä puolin ja toisin muutenkin hienosti. En huomannut tiilistä mainita, että nitä on lainailtu jo yhteen sun toiseen projektiin, antaas nähdä vieläkö niistä lattiavärkiksi riittää, kun sinne asti päästään :)
PoistaMaailma on keskeneräisiä asioita täynnä. Työ ei tekemällä lopu, mutta kun saa pieniä asioita valmiiksi, tulee niin valtavan hyvä mieli. Linnunpönttöjä on meilläkin on laiteltu taas lisää tänä vuonna. On niin rentouttavaa kuunnella niiden laulua ja seurata niiden touhuja.
VastaaPoistaIhan totta, pienet, pitkään taikka vaan vähemmänkin aikaa roikkuneet jutut, kun saa päätökseen tuottaa käsittämätöntä mielihyvää. Lintujen touhuja täälläkin seurataan melko tiivistii, se käy jotenkin luonnostaan, että silmä seuraa - joskus on hienoa huomata, että nurkkiin on eksynyt joku outokin lentäjä!
Poista"Hiljaa hyvä tulee", sanottiin ennen.
VastaaPoistaNuo purkutiilet ja lasit kasvihuonetta varten ovat oikea aarre.
Polttopuut talveksi on iso juttu
Vuokot kukkivat upeasti kylmästä keväästä huolimatta.
Hyvää toukokuun jatkoa!
Tosiaan, eikä tätä maailmaa valmiiksi saa, vaikka miten ahkeroisi. Pidän niitä itsekin melkoisina aarteina, hulluimmissa haaveissani mietin toiselle tulevalle lappeelle tiilikattoa, kun kattotiiliäkin on edellinen omistaja säästänyt katon vaihdon yhteydessä sananmukaisesti vinon pinon.
PoistaHienot polttopuukasat! Mulla olisi vielä kaikki tuo edessä.
VastaaPoistaEikös! Vaan kun nuo ilmat soutaa edestakaisin lämmintä ja kylmää, näyttää uhkaavasti siltä, että lisää puita vielä tarvitaan, ei nuo ehkä riitä, kun jatkuvasti joutuu lämmittämään edelleen, niin vähenee vanhat liiteristä.
PoistaTiililattia saattaisi sitoakkin lämpöä. Sellaista mekin haaveillaan isoon kasvihuoneeseen. Mutta ei ole tullut mistään purkutiiliä vastaan. Ostaanhan uusia ei aleta!
VastaaPoistavarmasti ainakin vähän sitoo ja koska tarjolla oli, niin otettiin - haaveissa se ainakin näyttää kauniilta, sekin on olevinaan kovin oleellista :)
PoistaLinnunpöntöt on ollut se tän kevän jos ei muuta keksi niin tee näitä. On tullut keksittyä kaikkea muuta. Jos edes pari tekisi kun tarpeet ja työkalut on jo asemissa.
VastaaPoistaHyvä kun on tullut keksittyä muuta! Mulla nyt vähän, no niitä keskenerisiä juttuja kun on, mutta onpa tullut saatettua jotain pieniä päätökseen, isompien asioiden edellä!
Poista