Kotivaaran tila sijaitsee Sydän-Satakunnassa,
tilalla on 1951 valmistunut rintamamiestalo, johon elintasosiipi on
tehty 1986, 1948 valmistunut navettarakennus, konesuuli ja heinäsuuli.
Ostimme mieheni kanssa Kotivaaran 2009 loppusyksystä,
remonttia on tehty ja tehdään edelleen taloustilanteen mukaan.
Yläkerta ei ole asuinkäytössä, kolmihenkinen, tällä
hetkellä aikuisista koostuva perhe asuu keskikerroksessa.
Lämmitysmuotona puu-/ sähkölämmitys, sähköä käytetään laajennuksessa sijaitsevan saunan ja pesutilojen lattialämmityksessä, muutoin lämmitys hoidetaan kahden pystymuurin, leivinuunin ja puuhellan avulla, kovin kylmillä ilmoilla lämmitetään myös saunan puukiuasta. Lämmityspuu otetaan omasta n. 3 ha metsästä harvennuksena, palokärki sukulaisineen huolehtii myös siitä, että pystyynkuolleita saa joka talvi tehdä polttopuuksi ja viimeisinä vuosina myös myskykaadot ovat hoitaneet harvennusta.
Pellot n. 3 ha ovat viljelemättä. Riittävää muokkauskalustoa ei itseltä löydy, niinpä pellot puskee koivua, horsmaa, nokkosta, juolavehnää ja montaa muuta. Maa on kylmää savimaata.
Puutarhassa on neljä vanhaa omenapuuta, kuutisen kappaletta punaherukkaa, mustaherukkaa ja karviasta kutakin. Parhaiten menestyy punaherukka, mutta kesän 2015 ollessa muutenkin poikkeuksellinen, myös karviaista saatiin runsaasti. Villivadelmaa, mustikkaa ja metsämansikkaa tontilta löytyy myös sen verran, että lastenlasten suut saadaan makeaksi ja pienet silmät ihmetyksestä pyöreiksi, kun välipalat hoituvat ulkona suoraan puskista. Pihasta löytyy myös nokkosta, vuohenputkea, suolaheinää, mesiangervoa, lillukkaa. Lisäksi lukematon määrä vanhoja perennoja. Vanhalta Rouvalta, jolta tilan ostimme, kysyin kaupantekotilaisuudessa, onko hänellä ollut trekoolimaata, ei kuulemma koskaan minkäänlaista, mansikkamaata hän sanoi yrittäneensä pitää, mutta sekään ei ollut menestynyt. Aluksi pihassa oli myös pieni kasvihuone, joka oli puolimetriä kallellaan pihaan päin, tomaattia tuli melko satoisasti, mutta muutaman vuoden tuulien jälkeen ei kukaan enää uskaltanut mennä sisään, kun kallistuma paheni ja paheni, se lopulta purettiin pois. Uusi on suunniteltu ja joitain seinäkehikoita on valmiina odottamassa perustuksia. Kehikot on mitoitettu talon vanhojen ikkunoiden mukaan.
Kaikessa tuntuu olevan haastetta, ulkovuoriremontti jatkuu kesäaikaan verkkaista tahtia seinä per kesä, miten sattuu sää suosimaan ja lompsassa olemaan varaa. Päivätöiden jälkeen on muutenkin kaikkensa antanut olo, lapiohommat ei aina jaksa kiinnostaa. Joinain vuosina olen siemenet laittanut esikasvatukseen hyvissä ajoin, vain huomatakseni alkukesästä, etten saa taimia maahan. Ja myönnettäköön, olen myös tappanut sisätiloihin taimia sulaa laiskuuttani, unohtanut kastella, kun olen ajatellut niiden nyt pari päivää selviävän.
Lämmitysmuotona puu-/ sähkölämmitys, sähköä käytetään laajennuksessa sijaitsevan saunan ja pesutilojen lattialämmityksessä, muutoin lämmitys hoidetaan kahden pystymuurin, leivinuunin ja puuhellan avulla, kovin kylmillä ilmoilla lämmitetään myös saunan puukiuasta. Lämmityspuu otetaan omasta n. 3 ha metsästä harvennuksena, palokärki sukulaisineen huolehtii myös siitä, että pystyynkuolleita saa joka talvi tehdä polttopuuksi ja viimeisinä vuosina myös myskykaadot ovat hoitaneet harvennusta.
Pellot n. 3 ha ovat viljelemättä. Riittävää muokkauskalustoa ei itseltä löydy, niinpä pellot puskee koivua, horsmaa, nokkosta, juolavehnää ja montaa muuta. Maa on kylmää savimaata.
Puutarhassa on neljä vanhaa omenapuuta, kuutisen kappaletta punaherukkaa, mustaherukkaa ja karviasta kutakin. Parhaiten menestyy punaherukka, mutta kesän 2015 ollessa muutenkin poikkeuksellinen, myös karviaista saatiin runsaasti. Villivadelmaa, mustikkaa ja metsämansikkaa tontilta löytyy myös sen verran, että lastenlasten suut saadaan makeaksi ja pienet silmät ihmetyksestä pyöreiksi, kun välipalat hoituvat ulkona suoraan puskista. Pihasta löytyy myös nokkosta, vuohenputkea, suolaheinää, mesiangervoa, lillukkaa. Lisäksi lukematon määrä vanhoja perennoja. Vanhalta Rouvalta, jolta tilan ostimme, kysyin kaupantekotilaisuudessa, onko hänellä ollut trekoolimaata, ei kuulemma koskaan minkäänlaista, mansikkamaata hän sanoi yrittäneensä pitää, mutta sekään ei ollut menestynyt. Aluksi pihassa oli myös pieni kasvihuone, joka oli puolimetriä kallellaan pihaan päin, tomaattia tuli melko satoisasti, mutta muutaman vuoden tuulien jälkeen ei kukaan enää uskaltanut mennä sisään, kun kallistuma paheni ja paheni, se lopulta purettiin pois. Uusi on suunniteltu ja joitain seinäkehikoita on valmiina odottamassa perustuksia. Kehikot on mitoitettu talon vanhojen ikkunoiden mukaan.
Kaikessa tuntuu olevan haastetta, ulkovuoriremontti jatkuu kesäaikaan verkkaista tahtia seinä per kesä, miten sattuu sää suosimaan ja lompsassa olemaan varaa. Päivätöiden jälkeen on muutenkin kaikkensa antanut olo, lapiohommat ei aina jaksa kiinnostaa. Joinain vuosina olen siemenet laittanut esikasvatukseen hyvissä ajoin, vain huomatakseni alkukesästä, etten saa taimia maahan. Ja myönnettäköön, olen myös tappanut sisätiloihin taimia sulaa laiskuuttani, unohtanut kastella, kun olen ajatellut niiden nyt pari päivää selviävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos palautteestasi!