Kataja

Kataja kasvaa yleensä pensasmaisena, mutta Etelä-Suomessa tavataan myös puumaisia yksilöitä, yleensä sen korkeus jää kuitenkin selvästi alle viiden metrin. Katajan on sitkeää, se taipuu muttei taitu. Koska kataja on lyhyt, sitä kasvaa verrattain paljon voimalinjojen alla.

Ihmisten käsitys siitä, että voimalinjojen alta saa riipiä mukaansa mitä tahansa on väärä. Maa-alue kasvustoineen kuuluu aina maanomistajalle ei sähköyhtiölle, joten lupa on kysyttävä.

Vuoden 2006 jälkeen kataja ei ole ollut rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia.

Katajanmarjat eli oikeammin katajan pehmeät kävyt kuitenkin muistuttavat kovasti marjoja, ja niitä kutsutaankin katajanmarjoiksi. Marjamaiset kävyt kypsyvät kolmantena kesänä. Kypsät katajanmarjat ovat sinisiä ja myrkyllisiä, mutta pieninä määrinä niitä voidaan käyttää. Katajanmarjaa käytetään paljon riistan mausteena ja Skotlannissa joillakin alueilla sitä käytetään erityisesti savulohen mausteena.

Katajanmarjaa on käytetty keskiajalla kansanlääketieteessä. Uskomuksen mukaan se suojeli sekä pahoilta hengiltä, että villieläinten hyökkäyksiltä.