28.2.2016

Lomaviikkoa ja puuhommia

Puita on kaadettu muutama jo viikonloppuisin ja nyt talvilomaviikolla touhuttu vähän enemmän metsässä. Ei kuitenkaan mitään kokopäiviä, onhan kuitenkin loma. Ja ainahan ne vehkeet hajoaa silloin kun tehdä pitäisi... Ensin katkesi tiistaina nostovarsi.
 

Onneksi se ei haitannut sinällään hommaa, koska peräkärryn vetäminen onnistui silti. Kärryyn saatiin kuorma päälle ja siirrettyä se seuraavaan työpisteeseen, sitten siitä meni rengas keskiviikkona... (Kärry on hurjan näköinen, melko laho, lahjoituksena saatu, pohja siitä oli saadessa lahonnut kokonaan, siihen on hätäpäissä kyhätty joku rakennelma, laidat kuitenkin pitää, vaikka haperoa ovatkin. Kunnostuksen aika on sitten joskus)


Nostovarsi on hitsattu, mutta rengas on torstai aamusta asti ollut korjaamolla, josta se luvattiin tuoda ihan kotiinkuljetuksena saman päivän aikana, eipä ole mitään kuulunut...





Puut on pientä koivua, mitä nyt taimikon harvennuksesta tulee, yllättävän paljon silti. Ei saada miten yhden eikä kahdenkaan talven aikana käytyä läpi koko taimikkoa. Riittää kun kertaallen halkaisee, ihan toista kuin vänkkyrät känkkyrät vanhat koivut, joita muutama talvi tehty pihasta.

Lauantaina piti kaataa ykskaks pois kuusi, jossa jo 6,5 vuotta sitten oli ensimmäiset merkit palokärjen vierailusta. Näiden vuosien aikana se onkin hakannut sitä parin metrin matkalta, niin että on pelottanut - toisaalta on toivottu jo kaksi - kolme vuotta, että myrsky sen kaataisi, on niin pahassa paikkaa, ettei oikein tiedä mihin kaataa ja kuinka paha on kaataa.  


Pari vuotta sitten tein ehjälle puolelle pihkan toivossa pari haavaakin

 
Kaatamissuunnasta oltiin tietysti eri mieltä, ihan vastakkaisille puolille sitä kumpikin ajatteli. Lopulta tuo laho teki sen, että kaatui ihan hallitsemattomasti omaan suuntaansa ja jäi pahasti konkeloon. 



Latva jäi keikkumaan koivun oksiin ja tuossa matkan varrella on kuinkas muuten kahden puun välissä. Siinä sitten ihmeteltiin, oli melkoinen savotta, kolme tuntia meni aika joutuisaan, mutta 24 metrin pätkää siitä tuli lopulta. Olin niin väsynyt, etten muistanut edes kuvata "selätettyä" kasaa.






On sellanen aavistus, että nämä puut paukkuvat pesässä tavallista enemmän.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!