14.5.2019

Tien päällä

Harrastimme taannoin niin kutsuttua maaseutumatkailua isäni synnyinseudulle Siikaisiin. Vaikkei edestakainen matka ole 200 kilomertiä enempää, kertyi niitä mittariin silti huomattavasti enemmän, jos vierähti aikaakin kymmenen tuntia. 

Siikainen on kookkaimpia kuntia  Satakunnan maakunnassa, kokoa löytyy peräti 491,37 neliökilometriä, josta maapinta-ala 463,09 neliökilometriä, loppu on jokia ja järviä, joita löytyy peräti 55 kpl. Asukkaita on hiven alle 1500, mutta kesäasukkaiden saavuttua väkiluku tuplaantuu. Siikaisista on kotoisin mm. kirjailija Reijo Mäki, tuo Vares kirjojen tarinoitsija. Monissa alkuaikojen Vareksissa myös tarinat sijoittuvat siikaisiin, merikarvialle ja poriin. Joitain tuttuja nimiä niissä myös vilahtelee, kuten isäni eno, tai pikemminkin hänen traktorinsa on eräässä kirjassa mainittu.  

Lähdimme lauantai aamulla kahdeksan maissa ja palasimme kuuden aikaan illalla. Sääennusteet olivat luvanneet huonoa keliä, mutta lähtiessä oli kyllä kylmä, silti lunta ei ollut yhtään. Matkan varrella keli muuttui koko ajan huonommaksi, sateessa ei sentään tarvinnut ajaa, mutta paikka paikoin lunta oli jopa 20 cm. Mukana meillä oli siis isäni (89 v) ja hänen 20 vuotta nuorempi sisarensa.  Kierretyksi tuli isän synnyinpaikka, isoäidin lapsuuden kotipaikka ja hautausmaa. Kävimme tapaamassa myös sukulaisia, joita en ollut edes ennen tavannut.


Siikaisten kirkko on ylväs ja kaunis, se on rakennettu 1888-1889 paikkakunnan omista puista.


Ja koska Siikaisissa oltiin, poikettiin myös LiljanLankakaupassa.  Tällä paikalla on aina toiminut kauppa, nykyisellään lankakauppa ja kahvila. Itse rakennus on kauniisti kunnostettu ja huokuu vanhaa aikaa, vaikka onkin modernisoitu. Vesiklosetti ja kaikki.



Itse emme olleet tuolla lankakaupassa koskaan käyneet, isälle se oli tuttu paikka. Hän usein ajellessaan tapaa käydä kahvilla tuolla. Muutaman lankakerän ostin. Olen aiemmin värjännyt vain seitsemää veljestä ja nallea, mutta tuossa kaupassa on "vähän parempia" lankoja, joten otin 100% villalankaa, kun sitä kerran löysin. Mielenkiintoista nähdä, miten luonnonvärit näihin tarttuvat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!