17.8.2015

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mustikka on monivuotinen, pysty, 10-30 cm korkea varpu, jonka varret ovat särmikkäitä ja vihreitä. Lehdet ovat soikeita, suippoja, sahalaitaisia ja varisevat talveksi saaden ensin syksyllä kauniin ruskavärin. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Vaaleanpunaiset kukat ovat kellomaisia ja sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Päältä ja sisältä tummansininen marja on pallomainen ja vahapeitteinen. Marjat voivat olla myös mustia ja kiiltäviä. Mustilta mustikoilta puuttuu pintaa peittävä ohut vahakerros ja kansankielessä niitä on nimitetty tervamustikoiksi.

Sato: 
Lehdet kerätään keskikesällä riipimällä sellaisilta kasvupaikoilta, missä marjonta on vähäistä. Mustikan marjojen paras poiminta-aika on heinäkuun lopusta alkaen.  Sato on runsaimmillaan noin kahden viikon ajan marjojen tummansiniseksi muuttumisen jälkeen.  Vuoden 2015 mustikkasato tosin todisti, että siellä missä marjominen on normaalisti vähäistä, on se silti mahdollista isoissakin määrin, kunhan vuosi on suotuisa.

Käyttö: 
Marjat mehuihin, keittoihin ja hilloksi. Sekä lehdet että marjat sopivat kuivattuna teenkaltaiseksi yrttijuomaksi. Mustikan lehtiä voi käyttää tuoreena salaatteihin, mutta ne eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön tai munuaistautia sairastaville. Marjat (myös kuivatut marjat) tunnetaan perinteisenä lapsillekin sopivana ripulilääkkeenä, erityisesti soppana se maistuu myös kipeälle. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti